Suurteollisuuden mahdollisuudet elinkeinoelämälle Meri-Lapissa 12.12.

YRITYSPAINOTTEINEN KUTSUTILAISUUS

Järjestämme Kemissä 12.12.2018 klo 8.30-15.30 työpajan Meri-Lapin alueen suurteollisuustoimijoiden, pk-yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden välisen vuoropuhelun lisäämiseksi sekä eri toimijoiden palvelutarpeiden tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.

Tilaisuudessa kuullaan suurteollisuuden näkemyksiä ajankohtaisista mahdollisuuksista sekä niihin liittyvistä hankintakäytännöistä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Metsä Groupin Äänekosken biojalostamohankkeen toteutustapa yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen jakaudutaan syventävään keskusteluun neljän eri teeman ympärille:

  • Bio- ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet
  • Osaamisen kehittäminen uudistumisen ja kasvun mahdollistajana pk-yrityksissä
  • Logistiikan mahdollisuudet tulevaisuudessa
  • Pk-yritysten kehittäminen suurteollisuuden kumppaneiksi

Lounaan yhteydessä osallistujien on mahdollisuus käydä pöytäkeskusteluita mm. eri rahoittajatahojen ja suurteollisuuden edustajien kanssa.

Tilaisuus on yrityspainotteinen kutsutilaisuus ja eri työryhmiin tulee osallistumaan n. 70 henkilöä.

Aika: 12.12.2018 klo 8.30- 15.30
Paikka: Digipolis, Kemin Teknologiakylä, Tietokatu 3, Kemi Auditorio Horisontti
Kohderyhmä: Lapin alueen yrittäjiät sekä edustajia kunnista, alueviranomaisista ja aluekehittäjistä

Tartu mahdollisuuteen keskustella erittäin ajankohtaisesta teemasta ja tule mukaan!

Terveisin,

Tero Nissinen
Kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki

Timo Nousiainen
Kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Jaakko Ylinampa
Ylijohtaja, Lapin Ely-keskus

Mikäli kiinnostuit tilaisuudesta, mutta kutsu ei ole sinua tavoittanut, ota yhteyttä leena.enbuske@digipolis.fi


Sweco on rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija

Rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija Sweco toteuttaa projekteja 70 maassa ympäri maailmaa työllistäen 15 000 työntekijää. Suomessa Swecolla työskentelee 2000 työntekijää 25 paikkakunnalla.

Swecon Kemin toimipisteessä keskitytään teollisuushankkeisiin, teollisuuden sähköautomaation sekä LVI- ja rakennesuunnitteluun 13 henkilön voimin. Digipoliksessa toimivat vanhempi sähkö- ja automaatiosuunnittelija Sakari Herva ja tiimipäällikkö Jukka Rautio ovat mukana pohjoisesta käsin erilaisissa teollisuuden hankkeissa ympäri Suomen.

– Olemme asiantuntijoita teollisuusprojektin kaikissa vaiheissa, esisuunnittelusta käyttöönottoon. Hoidetaan asiakasyhteyksiä, käydään suunnittelupalavereissa ja työmaakohteissa sekä valvotaan kohteen rakentamista, Rautio kuvailee.

 

Massiivisia ja monipuolisia projekteja

Hankkeita tehdään kaupungeille ja kunnille, teollisuuteen sekä julkiseen ja yksityiseen rakentamiseen.

– Tuoreimpana työnä on Terrafamen akkukemikaalitehtaan suunnittelu Sotkamoon, ja yksi viimeaikojen mittavimpia hankkeita Suomessa oli Metsä Groupin biotuotetehtaan suunnittelu Äänekoskelle. Lisäksi Sweco on mukana myös Kemin ympärivuotisen lumilinnan suunnittelussa, Rautio kertoo.

Raution mielestä juuri monipuoliset ja mittavat projektit tekevät työstä mielenkiintoisen. Hervan työssä kiinnostavinta ovat haasteelliset ja uudenlaiset suunnittelutyöt. Asiakkaalta saatu palaute on kuitenkin työn parasta antia.

– Palaute tulee siinä vaiheessa, kun projekti päättyy ja aikataulussa sekä kustannusarviossa on pysytty. Jos asiakas tilaa toisenkin työn, niin ensimmäinenkään ei ole mennyt huonosti. Silloin on molemminpuolinen luottamus kohdallaan, Herva sanoo.

 

Virtuaalitodellisuutta ja kiertotaloutta

Kemissä Sweco on toiminut 2000-luvulta lähtien, ja Digipolikseen siirryttiin viime keväänä. Tilat ovat palvelleet hyvin, vaikka keskustasta lähteminen aluksi mietityttikin.

– Toimiva systeemi, palvelee meidän tarkoitusperiä. Neuvottelutiloja ja auditoriota voi vuokrata, ja ruokapalvelut löytyvät läheltä, Rautio kiittelee.

Digitalisaatio näkyy suunnittelijan arjessa, ja virtuaalimalleja hyödynnetään yhä enemmän. Myös kiertotaloushankkeet ovat kasvavassa roolissa.

– Tämänhetkiset tulevaisuudennäkymät ovat optimistiset. Myös pohjoiseen on tulossa hankkeita ja investointisuunnitelmia, joissa Sweco pyrkii olemaan mukana, Rautio arvioi.

https://www.sweco.fi/

 


Eurofinsin tutkimuskohteena ympäristö ja teollisuus

Henkilöstö
Yhteistyö laboratorioyksiköiden kanssa on keskeinen osa Jari Hietalan työtehtäviä.

 

Eurofins Environment Testing Finland syntyi yrityskauppojen johdosta, kun neljä organisaatiota yhdistettiin.

– Uuden organisaation rakentaminen neljästä pitkän linjan yhtiöstä on nyt aktiivisin ja mielenkiintoisin tehtäväni. Elämme isoa muutostilannetta, niin kuin usein yrityskauppojen jälkeen, Eurofinsin maajohtaja Jari Hietala kertoo.

Suomessa Eurofinsin palveluita on ollut lähes kymmenen vuotta. Nykyisessä mittakaavassa toiminta käynnistyi viime vuonna, kun Eurofins osti Ahma Ympäristö Oy:n, Ramboll Analyticsin sekä Nab Labs Oy:n liiketoiminnan ja tänä vuonna Labtium Oy:n.

– Itsekin tulin yrityskaupan myötä Ahma Ympäristö Oy:stä, jonka toimitusjohtajana toimin vuodesta 2009, parikymmentä vuotta alalla työskennellyt ympäristötekniikan diplomi-insinööri kertoo.

 

Mittauksia 650 laboratoriossa

Eurofins on kansainvälinen konserni, jolla on 40 000 työntekijää 45 eri maassa. Teollisuus- ja ympäristöanalytiikan sekä ympäristötutkimuksen palveluyritys tutkii, mittaa ja analysoi pääasiassa julkisen sektori ja teollisuuden tarpeisiin.

– Asiakkaita ovat esimerkiksi kuntien ja kaupunkien omistamat vesiyhtiöt ja liikelaitokset. Tutkimme muun muassa juomaveden, luonnonvesien ja ympäristön puhtautta. Suomessa olemme alan johtava yritys, Hietala kuvailee.

Ympäristötutkimuksessa kiivain vuodenaika on sulavesikausi, kun taas teollisuusanalytiikassa ei ole vuoden kiertoon perustuvia sesonkeja. Kemin Digipoliksessa yhtiöiden toimintaa on ollut viitisen vuotta.

– Tilat sopivat meille erinomaisesti. Muunneltavuus on pienelle yksikölle hyvin tärkeää, sillä

kaiken tällaisen toimistoon tarvittavan infran ylläpito yksin olisi hankalaa, Hietala kiittelee.

 

Toimiala elää ajan hermolla

Hietalan mukaan alan tulevaisuus näyttää kiinnostavalta ja aiheeltaan yhä ajankohtaisemmalta monestakin syystä.

– Ensinnäkin ympäristön tilan mittaaminen, tutkiminen ja todentaminen on kasvattanut rooliaan koko ajan enemmän. Tulee uusia tutkimuskohteita, ja alan merkitys ei ainakaan vähene. Sen lisäksi erilaisten teollisuusprosessien, jätteiden ja raaka-aineiden mittaamisen kiinnostus on noussut, ja esimerkiksi kiertotalous on ollut päivän sana jo useampia vuosia.

https://www.eurofins.fi/


Business Finland tarjoaa tukea innovaatioihin ja tuotekehitykseen

Päärakennus
Business Finlandin Suomen päätoimipiste on Helsingissä.

 

Business Finlandin asiantuntija Risto Mäkikyrö on ehtinyt parin päivän aikana vierailla Helsingissä Visit Finlandin toimipisteellä ja tavata Kiinan, Japanin ja Korean toimipisteiden työntekijöitä, konsultoida asiakkaita Kemin Digipoliksen toimistollaan ja hoitaa sidosryhmäsuhteita Torniossa.

– Sitten on ollut videoneuvottelu asiakkaan kanssa hankerahoituksista. Me haluamme yleensä keskustella ja antaa ohjeita asiakkaille, ennen kuin he hakevat meiltä rahoitusta. Viime viikolla kävin kertomassa rahoituksista Levillä ja Sodankylässä.

Mäkikyrön tehtävänä on käsitellä rahoitushakemuksia ja tehdä päätösesityksiä, seurata hankkeita, aktivoida ja sparrata yrityksiä sekä kertoa Business Finlandin toiminnasta.

 

Rahoitusta, verkostoja ja tietoa

Business Finland on syntynyt vuoden 2018 alussa, kun Finpro ja Tekes yhdistivät toimintansa. Työntekijöitä on Suomessa 600, joista ulkomailla työskentelee 100, usein ulkoministeriön yhteydessä.

– Meillähän on kolme palvelua: rahoitus, verkostot ja tieto. Käytämme 500 miljoonaa euroa valtion rahaa innovaatiorahoitukseen eli tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan. Rahoitamme tutkimuslaitoksia ja yrityksiä, Mäkikyrö kuvaa.

Kansainvälinen verkosto hankkii kontakteja ja tietoa sekä selvittää kohdemaiden asioita. Tietoa julkaistaan seminaareissa ja raportteina. Business Finlandin ohjelmat ovat yksi tapa verkottaa, ja lisäksi järjestetään benchmarking -matkoja ulkomaille.

 

Apua asiakkaille ja kasvua yrityksille

– Perusvaatimus rahoitukselle on, että yrityksen pitää tavoitella kansainvälistä liiketoimintaa ja kasvua, Mäkikyrö tiivistää.

Yrityksille voidaan myöntää myös energiatukea, jolloin ei tarvitse tavoitella kasvua, vaan pyritään vähähiilisyyteen ja siihen liittyvien investointien rahoittamiseen.

– Kansainväliset määräykset säätelevät rahoitusta, julkinen rahoitus ei saa vääristää kilpailua. Myynnin tukeminen on kiellettyä kansainvälisissä sopimuksissa, mutta markkinoinnin suunnittelua voidaan nykyisin jo rahoittaa, asiantuntija tarkentaa.

Mäkikyrön mielestä Business Finland on Digipoliksen yrityksille mahdollisuus, ja asiakkaiden on helppo tulla muualtakin tilavan paikoitusalueen ansiosta.

– Digipolis mahdollistaa hyvin epäformaalia yhteydenpitoa, kun ihmiset voivat puhutella minua tuolla käytävillä. Työnilo tulee siitä, kun on voinut auttaa asiakkaita. Tämä on hyvä näköalapaikka.

https://www.businessfinland.fi


Kuukauden hanke: ”CLT:n uudet mahdollisuudet”

Interreg Pohjoinen 2014-2020 ohjelman kuukauden hankkeeksi on valittu ”CLT:n uudet mahdollisuudet”.

Hanketta toteutettiin 2015-2018 välisenä aikana yhteistyössä ruotsalaisten ja suomalaisten toimijoiden kanssa. Ruotsalaisina osapuolina hankkeessa olivat Luulajan teknillinen yliopisto ja SP / RISE Skellefteåsta suomalaisina Centria-ammattikorkeakoulu Ylivieskasta, Digipolis Oy Kemistä ja Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemeltä. Tavoitteena on ollut kehittää mahdollisuuksia käyttää puuraaka-aineesta valmistettua rakennusmateriaalia, CLT:tä, vähähiilisenä ja uusiutuvana vaihtoehtona betonille ja teräkselle. Hankkeen tavoitteet on saavutettu hankkimalla laajempi tietämys CLT:stä ja sen potentiaalisista käyttötavoista sekä luomalla hyviä esimerkkejä siitä, miten CLT:tä voidaan soveltaa erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisissa rakenteissa.

CLT (cross laminated timber) -ristikkäin liimattu massiivipuu on tehdasvalmisteinen tasolementti, jota voidaan käyttää seinä-, lattia- ja kattorakenteissa kantavana rakenteena. Se soveltuu vaihtoehdoksi teräsbetonirakenteille suurissa rakennuksissa. Nykyään CLT: n käyttö on melko vähäistä, koska teräs ja betoni ovat hallitsevia materiaaleja suurten rakennusten toteutuksessa, suhteellisen uutena tuotteena CLT ei ole vielä yleisesti tunnettu tuote ja sen valmistuskapasitteetti on nopeasta kysynnän kasvusta huolimatta pieni.

Hanke on jaettu useisiin työpaketteihin, joissa on otettu huomioon mahdollisuus jatkaa rahoitusta hankkeen päätyttyä. Painopistealueina ovat olleet materiaalin parantamiseen liittyvien uusien innovatiivisien ideoiden kehittäminen, uusien tuotekohtaisten mahdollisuuksien tutkiminen, uusien sovelluksien ja mahdollisuuksien löytäminen hyödyntää CLT:tä olemassa olevissa rakentamisen prosesseissa.

Esimerkkeinä konkreettisista tuloksista ovat mm. eurooppalaisen verkoston muodostaminen Horisontti 2020 rahoitteisen hankkeen suunnittelua ja hankehakemuksen laatimista varten sekä kahden uuden vahvemman ja jäykemmän CLT-variaation kehittäminen. Hankkeessa toteutettiin myös useita pilottitutkimuksia CLT: n käyttöönotosta pienemmissä yrityksissä sekä haastatteluja, joiden tuloksena syntyi ehdotuksia siitä, miten CLT voidaan ottaa käyttöön olemassa olevissa rakennusprosesseissa. Hankkeen aikana on myös tutkittu CLT:n käyttäytymistä sen ollessa kosketuksissa kosteuden ja veden kanssa ja saatu tarkempaa tietoa ristiinlaminoidun massiivipuun käyttäytymisestä ääriolosuhteissa kosteuden suhteen. Rajat ylittävä yhteistyö on johtanut siihen, että Suomessa ja Ruotsissa toimivilla yrityksillä on paremmat edellytykset käyttää CLT:tä enemmän ja näin ollen kasvattaa toimintaansa.

Lisätietoja projektista löytyy seuraavista linkeistä:

https://www.ltu.se/research/subjects/Trateknik/Forskningsprojekt/Nya-mojligheter-for-CLT-korslimmat-tra-1.152159

https://tki.centria.fi/hanke/FCLT%20%E2%80%93%20Future%20possibilities%20for%20CLT/1101/uutinen/3648

https://www.lapinamk.fi/news/Lapin-AMK-tekee-arktista-yhteistyota-CLT-rakentamisen-edistamisessa/fuu3sfdb/4fb9c603-b6bd-4c57-b1e7-1d80168d0559

Tuensaajat: LTU, Digipolis Oy, Lapin amk, SP Sveriges Tekniska Institut, Centria

Hankeaika: 2015-2018

Hankkeen budjetti: 1 305 840 EUR

Myönnetty EU-varat: 858 392 EUR

Myönnetty IR-varat: –

Julkinen rahoitus: 447 448 EUR

Yksityinen rahoitus: –


CLT-rakenteisia seinäelementtejä CrossLam Oy: tuotantolaitoksella Kuhmossa.

fclt-projekti
FCLT-projektin toteuttajat (vasemmalta oikealle) Mikko Vatanen (Lapin AMK), Valtteri Pirttinen (Lapin AMK), Elisa Saarela (Centria-AMK), Mats Ekevad (LTU), Tytti Ahoranta (Digipolis Oy), Anders Gustafsson (RISE).


Kiertotalouskeskus mukana World Circular Economy Forumissa Jokohamassa

World Circular Economy Forum 2018 esitteli maailman parhaat kiertotalousinnovaatiot ja yhdisti kansainväliset päättäjät, yritykset ja asiantuntijat 22.-24. lokakuuta Jokohamassa, Japanissa. Mukana olivat myös Kiertotalouskeskuksen ydintoimijoista Digipolis ja Lapin AMK.

”Paikalla oli noin 1300 asiantuntijaa noin 80 eri maasta. Kokemusteni pohjalta voin todeta, että olemme kansainvälisestikin kehityksen kärjen tuntumassa. Olemme konkretisoineet konseptimme erittäin pitkälle kansainvälisesti arvioituna”, arvioi Kiertotalouskeskuksen vetäjä Kari Poikela.

WCEF edistää kansainvälistä yhteistyötä yritysten, päättäjien sekä asiantuntijoiden välillä sekä vauhdittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kiertotalouden keinoin. Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2018 Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi, ja WCEF:n avulla Suomella voi olla huomattava rooli globaalien haasteiden ratkaisijana.

”Foorumin sanoman voi pelkistää siten, että kiertotalous nähdään maailman taloudellisesti kestävän kasvun moottorina, jossa kasvu ja hyvinvointi irtikytketään luonnonvarojen kasvavasta käytöstä. Tässä kehityksessä Suomi voi olla merkittävä tekijä”, toteaa Poikela.

WCEF:n järjestäjämaat eivät ole valikoituneet sattumalta. Kiertotalouden edelläkävijät kokoontuivat ensi kertaa yhteen Helsingissä kesällä 2017. Ensimmäinen WCEF keräsi yli 1 600 osallistujaa yli 90 maasta. Tapahtuma profiloi Suomen kiertotalouden edelläkävijänä. Japani on puolestaan kehittänyt kiertotalousratkaisuja 1970-luvulta lähtien ja profiloitunut etenkin jätteiden lajittelun edelläkävijänä. Lisää tietoa WCEF2018:sta löydät osoitteesta www.wcef2018.com