Materiaalit hyötykäyttöön

 

Kierrätys ilmiönä ja toimialana on kehittynyt melkoisesti sinä aikana, kun Esa Pekkala on työskennellyt kentällä vuodesta 1980 lähtien. Tuolloin kierrätyspisteiden perustaminen alkoi yleistyä.

Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy toimii Kokkolassa viiden työntekijän voimin, ja aputoiminimi Esa ja Pojat pyörittää Kemin ekoaseman toimintaa 22 työntekijän avulla.

– Aikoinaan kerättiin vain pahvia ja paperia, eli kuitupitoisia materiaaleja. Edelleen opetellaan ja opetetaan lajittelua, Kemin ekoaseman toimipisteenjohtaja Pekkala kertoo.

Ihmisten asenteet ja motiivit, yhteiskunnan suhtautuminen ja lainsäädäntö suhteessa kierrätykseen ovat muuttuneet aiemmista käytännön säästösyistä nykyiseen ympäristötietoisuuteen. Ennen kierrätettiin tavaroiden ja raaka-aineiden pulan sekä taloudellisen hyödyn vuoksi, kun tänään kierrätysteollisuuden taustalla vaikuttavat globaalit kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet.

 

Kaatopaikasta ekoasemaksi

Pohjanmaan Hyötykäyttö aloitti toimintansa hiljalleen jo vuosituhannen vaihteessa, ja varsinaisesti yritys perustettiin vuonna 2005, kun ensimmäiset rakennukset nousivat asemalle. Viime kesänä saatiin uusia tiloja, kun 4000 neliön ja 1000 neliön hallit sekä 1000 neliön katos valmistuivat asemalle.

Ekoasemalla lajitellaan mm. muovi, metalli, villat, kiviainekset, käsitelty puu, renkaat, sähköelektroniikka, pvc-muovipitoiset materiaalit, palava materiaali ja vaaralliset jätteet.

Ainoastaan kotitalousjätettä ei käsitellä, se kuuluu kiinteistöjen omiin kierrätysastioihin. Materiaaleista 98 % kierrätetään, ja 2 % osuus on kunnan asukkaiden sekajätettä eli palavaa materiaalia, joka kuljetetaan Ouluun Ruskon Kiertokaareen.

– Kaatopaikkoja ei enää saisi olla, vaan ekoasemia, joissa lajitellaan kaikki. Asiakas lajittelee, ja meidän pitää valvoa, että lajitellaan oikein, Pekkala täsmentää.

Jäte ei myöskään kuulu enää kierrätysasemien sanastoon, vaan nykyisin puhutaan materiaaleista. Materiaaleja lajitellaan jo hyvin, mutta polttoon menevissä materiaaleissa on vielä paljon muovia ja kartonkia.

– Kyseessä on asennekysymys. Pakkausmuovin keräystä yritetään nostaa koko Meri-Lapin alueella, sitä pyritään markkinoimaan taloyhtiöihin, Pekkala huomauttaa.

Kemin ekoaseman palveluihin kuuluu myös kierrätysneuvonta ja maa-aineksen, kuten hiekan, murskeen, sepelin ja luonnonkivien myynti ja toimitus.

 

Kierrätystä ja kiertotaloutta kehitetään

Ekoaseman asiakkaina on yrityksiä ja yksityisiä kuluttajia, ja kesäaikaan liikenne on aktiivisimmillaan. Usein asiakas ottaa tyhjentämäänsä peräkärryyn samalla paluukuormallisen multaa mukaan.

Sesonkikausi alkaa vapun aikoihin ja jatkuu syys-lokakuulle saakka. Myös pyhinä näkyy kävijämäärissä piikkejä, kun kotitalouksissa siivotaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana käyttöaste on kuitenkin jakaantunut tasaisemmin koko vuodelle.

Toimipisteenjohtajan työpäivä alkaa joka aamu kuudelta, pääsääntöisesti ekoasemalla järjestellen. Ekoaseman kymmenen omaa autoa lähtevät keräämään jakeita kaupoilta, teollisuuskiinteistöiltä, kerros- ja rivitaloilta. Nykyisin myös omakotitaloissa voi olla paperinkeräyspisteitä.

Ekoasemalla on nähty myös kansainvälisiä vieraita, kun Digipoliksen kiinalaiset yhteistyötahot ovat käyneet tutustumassa toimintaan, ja kiertotaloudesta on opittu uutta molemmin puolin.

– Ala kehittyy jatkuvasti ja vaatii jokaiselta osapuolelta kehittymistä, paikalleen ei voi jäädä. Tämä on nykyaikaa, ja koko ajan paranee, Pekkala arvioi.


Sähkösuunnittelua pohjoiseen teollisuuteen

rejlers

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa toimiva perheyhtiö työllistää tällä hetkellä jo pari tuhatta työntekijää. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1980, kun Kalevi Puukko halusi palata Ruotsista kotiseudulleen ja sai luvan perustaa toimipisteen Mikkeliin. Nykyisin Rejlersin henkilökuntaa työskentelee Suomessa 20 paikkakunnalla. 

– Yrityshankintojen kautta on laajennuttu, ja Tukholman pörssiin listauduttu vuonna 2003. Rejlersin perhe omistaa yhtiöstä edelleen 53 prosenttia, kertoo Jyväskylässä työskentelevä teollisuuden sähköautomaation toimialajohtaja Aki Hakkarainen.

 

Positiivinen vastaanotto

Teollisuuden alalla ei ole sesonkeja, mutta kesälomien ja vuoden vaihteen jälkeen työkuorma kevenee, kun projektit saatetaan päätökseen ennen lomakausia. Energia- ja infrapuolella on rauhallisempaa silloin, kun maa on roudassa.

– Tällä hetkellä työkuorma ja työnäkymät ovat hyvät. Kokoajan enemmän sen kanssa painitaan, että löydetään riittävästi tekijöitä toimeksiantoihin, toimialajohtaja arvioi.

Päätös uuden toimipisteen avaamisesta lähti asiakkaiden aloitteesta ja toiveista.

– Asiakkailta tuli kyselyä, että koska me tullaan pohjoiseen, Hakkarainen kertoo.

Kemi valikoitui sijainniksi, ja rekrytoinnit tuottivat tulosta. Yhteistyö ensimmäisten paikallisten asiakkuuksien kanssa käynnistettiin pian. Myös toimitila Digipoliksessa on osoittautunut hyväksi päätökseksi.

– Tosi positiivinen kuva oli ennakkoonkin, mutta vielä enemmän käytännössä ollaan todella hyvällä fiiliksellä, kun asiat ovat hoituneet mallikkaasti. Meille on tosi tärkeää, että kasvupolku on nähtävissä. Digipolis on indikoinut, että kun meillä toiminta kasvaa, niin tilat löytyvät, Hakkarainen kiittelee.

 

Suunnitelmista käytäntöön

Kemin Digipoliksella Rejlers keskittyy tällä hetkellä sähkösuunnitteluun kolmen työntekijän voimin, ja tavoitteena on laajentaa myös automaatiosuunnitteluun.

Yksi Kemiin valituista työntekijöistä on sähkösuunnittelija Ilkka Ritokallio, joka muutti Kemiin Jyväskylästä. Ritokallio kertoo, että Digipoliksen pisteellä tehdään mm. sähköjakeluun liittyvää suunnittelua.

– Juuri tällä hetkellä tehdään muuntamon peruskorjausta ja sähkösaattolämmityssuunnittelua, koko porukalla.

Asiakkaat ovat pääsääntöisesti yksityiseltä sektorilta prosessiteollisuudesta, paperiteollisuudesta ja öljyjalostuksesta.

– Öljyjalostuksen toimialalle tehdään esimerkiksi moottoreihin ja saattolämmityksiin liittyvää suunnittelua. Automaatio- ja instrumenttisuunnittelu huolehtii prosessiin liittyvistä säädöistä, sähkövoimatekniikan insinööri kertoo.