Kemin biotuotetehtaan rakennuttajakonsultti on valittu

biotuotetehdas_metsä_group_kemi

Kemin Metsä Fibren biotuotetehtaan hankesuunnittelu etenee.

Tehtaan rakennuttajakonsultiksi on valittu Fimpec Oy. Se toimittaa Metsä Fibrelle rakentamisen konsulttipalvelut hankesuunnittelun ajan.

Hankesuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset uuden biotuotetehtaan investointipäätökselle, joka tehdään aikaisintaan kesällä 2020.

Hankesuunnitteluprojektiin kuuluu tehtaan konkreettisen rakennussuunnitelman lisäksi muun muassa YVA- ja ympäristölupaprosessit, päälaitesopimukset ja investointiesitykset.

Aiheesta uutisoi aiemmin Yle.


Metsä Group käynnistää hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron tehdasinvestoinnille Kemissä

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on saanut toukokuussa 2018 käynnistyneen Kemin sellutehtaan jatkokehitykseen liittyvän esiselvityksen valmiiksi. Esiselvityksessä tarkasteltiin kokonaan uuden nykyistä selvästi suuremman biotuotetehtaan rakentamista tai vaihtoehtoisesti nykyisen sellutehtaan elinkaaren pidentämistä modernisoimalla sitä osastoittain. Olennaisimmat aihealueet esiselvityksessä liittyivät puuraaka-aineen saatavuuteen sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien jatkokehitysmahdollisuuksiin.

Esiselvityksen pohjalta päädyttiin valmistelemaan uuden biotuotetehtaan rakentamista Kemiin. Nyt alkavan hankesuunnittelun tarkoituksena on luoda edellytykset rakentaa noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita valmistava tehdas Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemiin. Toteutuessaan kyseessä olisi pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Uusi tehdas korvaisi Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 620 000 tonnin sellutehtaan. Investoinnin arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa.

Kemiin suunniteltavan uuden biotuotetehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli noin 4,5 miljoonaa nykyisen tehtaan käyttöä enemmän. Puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. Puunhankinnan varmistaminen edellyttää hankinta-alueen mahdollisuuksien edelleen arviointia kotimaisen puun osuuden maksimoimiseksi.

Kemin biotuotetehdas työllistäisi suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä, mikä tarkoittaisi noin 1 500 henkilön lisäystä nykytilanteeseen. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet Kemissä. Suunnittelun lähtökohtana on tehtaan fossiilittomuus sekä 250 prosentin sähköomavaraisuus. Tehtaan sellutuotanto myytäisiin pääasiassa eurooppalaisille sekä aasialaisille asiakkaille ja samalla tehdasalueella sijaitsevalle Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin laineritehtaalle. Varsinainen investointipäätös tehtaan mahdollisesta rakentamisesta arvioidaan tehtävän aikaisintaan kesällä 2020.

”Metsä Groupin tehtävä on tuottaa lisäarvoa suomalaiselle vastuullisesti kasvatetulla puulle. Metsänomistajien tavoitetila on kasvattaa korkealaatuista tukkipuuta, ja huolehdimme siitä, että pitkäaikaisesti hiiltä sitovia puutuotteita valmistavassa mekaanisessa metsäteollisuudessamme on riittävästi kilpailukykyistä jalostuskapasiteettia. Ennen metsän tukkipuuvaihetta sitä pitää harventaa ja täten luoda kasvulle tilaa. Tälle harvennuspuulle samoin kuin uudistushakkuuvaiheen mekaaniseen jalostukseen kelpaamattomalle puulle pitää myös olla kilpailukykyinen jalostuskapasiteetti, jolla valmistamme monenlaisia fossiilisia materiaaleja korvaavia kuitutuotteita maailman markkinoille. Näillä suunnitelluilla investoinneilla varmistamme, että pystymme koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta vastaamaan yhä paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttamaan merkittävää osuuttamme ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo.

Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, uusiutuvan energian tuotannon määrän kasvu ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin.

Metsä Group jatkaa strategiansa toteuttamista aloittamalla hankesuunnittelun uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin, uuden mäntysahan rakentamiseksi Raumalle sekä Ruotsissa sijaitsevan Husumin sellutehtaan uudistamisen ensimmäisestä vaiheesta. Toteutuessaan näiden suunniteltujen investointien arvo olisi kokonaisuudessaan noin 2 miljardia euroa jakautuen vuosille 2019–2023. Kemin ja Rauman investointien seurauksena Suomeen arvioidaan vuositasolla syntyvän noin 0,6 miljardin euron positiiviset tulovaikutukset, 0,7 miljardin euron viennin lisäys sekä noin 2 000 henkilötyövuoden positiivinen työllisyysvaikutus laitosten suorissa arvoketjuissa. Kemin ja Rauman uusien laitosten rakennusvaiheiden työllisyysvaikutus olisi noin 11 500 henkilötyövuotta

Lopullisiin investointipäätöksiin vaikuttavat puunhankinnan varmistaminen, edellytykset häiriöttömille kuljetuksille, maailmantalouden ja erityisesti Aasian talouden kehitys, YVA-prosessien tulokset, ympäristöluvat, rahoitusmarkkinoiden ja vientirahoituksen tilanne sekä yhteistyö eri tahojen kanssa liittyen puunhankintaan, logistiikkaan, kaavoitukseen ja lupa-asioihin.

Lähde:

Metsä Fibre, https://www.metsagroup.com/fi/Media/kaikki-uutiset/Pages/Uutinen.aspx?EncryptedId=77F92E1D9762905F&Title=MetsaGroupkaynnistaayhteensanoin2miljardineuroninvestointienhankesuunnittelun#, 26.4.2019.


Kemin biotuotetehtaan esiselvityksen määrä valmistua kesällä 2019

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren esiselvitys Kemin biotuotetehtaan uudistamisesta etenee. Yhtiö tutkii edellytyksiä korvata nykyinen sellutehdas uudella suurella biotuotetehtaalla, jonka kapasiteetti, puun kulutus ja työllisyysvaikutus olisivat merkittävästi nykyistä suurempia. Samalla tehtaan biotuotevalikoima kasvaisi. Esiselvityksen on määrä valmistua kesällä 2019.

Toisena vaihtoehtona on uudistaa nykyinen tehdas. Kemin nykyinen sellutehdas valmistaa havu- ja koivusellua kartonkien ja pehmopapereiden raaka-aineeksi sekä työllistää suorassa arvoketjussaan noin 1 500 henkilöä Suomessa. Tehdas on Metsä Fibren neljästä tehtaasta vanhin. Uudistus pidentäisi nykyisen tehtaan elinkaarta ja säilyttäisi nykyisen tuotantokapasiteetin ja puun käytön ennallaan.

Toteutuessaan Kemin uuden biotuotetehtaan kapasiteetti olisi 6,7 miljoonaa kuutiota puuta, siis 3,6 miljoonaa kuutiota nykyistä tehdasta enemmän, sekä samassa kokoluokassa kuin Metsä Groupin elokuussa 2017 käyttöön otetulla Äänekosken biotuotetehtaalla. Yhtiön mukaan kuitupuun potentiaali löytyy tulevaisuudessa nimenomaan Pohjois-Suomesta, minkä vuoksi Kemi on erinomainen sijainti uudelle tehtaalle.

Tehtaan kaavailtu pinta-ala on noin 60 hehtaaria, ja tehdas sijoittuisi nykyisen sellu- ja kartonkitehtaan viereen Pajusaarelle, Sahansaarelle sekä myös entiselle Karihaaran saha-alueelle.

Lähteet:

Metsä Fibre, https://www.metsafibre.com/fi/yhtio/Kemin-biotuotetehdas/Pages/default.aspx, 3.4.2019.

Invest in Kemi, http://www.investinkemi.fi/metsa-groupin-yleisotilaisuus/, 10.7.2018.

Lapin Kansa, https://www.lapinkansa.fi/lounaislappi/kemin-pajusaareen-takuulla-isoja-panostuksia-1636631/, 12.9.2018.

Yle, https://yle.fi/uutiset/3-10540384, 5.12.2018.


Kiertotalous ekoteollisuuspuistoissa -kehittämistyöpaja 12.3.

Sitra ja Kiertotalouskeskus järjestävät ekoteollisuuspuistojen kehittämistyöpajan Sitran tiloissa Helsingissä 12.3.2019.

Sitra ja Kemin Digipoliksessa toimiva Kiertotalouskeskus (www.teollinenkiertotalous.fi) toteuttavat ekoteollisuuspuistojen työpajakierroksen. Kierroksella kootaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Suomen ekoteollisuuspuistoista ja valmistellaan toimintamalli Suomen ekoteollisuuspuistojen toiminnan kehittämiseksi.

Työpaja järjestetään Sitran toimitiloissa, Itämerenkatu 11-13, Helsinki (Juhla, 2.krs) tiistaina 12.3.2019 klo 10.00-16.00. Työpaja on kaikille avoin, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista 5.3.2019 mennessä tästä linkistä.

Ohjelma (kutsu/ohjelma)

10.00 Kahvi ja verkostoitumista

10.30 Tervetuloa
Nani Pajunen, Sitra ja Kari Poikela, Digipolis

10.35 Teollisuuden kiertotalous Suomen kiertotaloustyössä
Nani Pajunen, Sitra

10.45 Ekoteollisuuspuisto -hanke
Kari Poikela, Digipolis

11.10 Kokemuksia ekoteollisuuspuistojen toimintamallin rakentamisesta

Sakari Ermala, ECO3/Verte Oy, Nokia
Virve Heikkinen, KIP Kokkola
Reeta Huhtinen, Turku Business Region, Turku Sciences Park
Jari Polvi, Kemijärven Kehitys Oy

12.00 Lounas

13.00 Työpajakeskustelu ekoteollisuuspuistojen kehittämisestä Suomessa

 

  • Miten ekoteollisuuspuisto käynnistetään? Miten ja mistä yhteistyökumppanit?
  • Ekoteollisuuspuistojen rahoitus (investointi- ja kehittämisrahoitus)
  • Lainsäädäntö ja lupamenettelyt, mitä otettava huomioon?
  • Liiketoimintamallit? Ekoteollisuuspuiston johtaminen?

14.00 Uusia ratkaisuja ja näkökulmia teolliseen kiertotalouteen
Tietoiskut ja keskustelu

  • Ruoan tuotanto tehdasalueella, vesivastuu yrityksen valttina ja kiertokoulutuksen mahdollisuuksia

15.00 Ekoteollisuuspuistot: Next steps
Nani Pajunen, Sitra ja Kari Poikela, Digipolis

15.05 Kahvi ja vapaata keskustelua & verkostoitumista

16.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa:
Tero Antinaho, projektikoordinaattori Kierto- ja biotalouskeskus, Kemin Digipolis Oy
Nani Pajunen, johtava asiantuntija Kiertotalous, Sitra


Duunaamalla duuniin -rekrytointitapahtuma Kemissä 24.1.2019

Duunaamalla duuniin

DUUNAAMALLA DUUNIIN -rekrytointitapahtuma

Kemissä 24.1.2019 klo 14:00 – 16:30

Sauvosali, Valtakatu 22, 2. krs

Työnhakija, tule kontaktoimaan itsesi yritysten kanssa sekä tutustumaan alueen eri toimijoihin ja työnantajiin.

Lisätietoja tapahtumasta:

Kemin kaupungin työllisyyspalvelut, Hanna Alila, puh. 040 537 6261

Meriva sr, Tero Holland, puh.  040 570 7599

Seuraa tapahtumaan liittyviä päivityksiä facebookissa!


Kuukauden hanke: ”CLT:n uudet mahdollisuudet”

Interreg Pohjoinen 2014-2020 ohjelman kuukauden hankkeeksi on valittu ”CLT:n uudet mahdollisuudet”.

Hanketta toteutettiin 2015-2018 välisenä aikana yhteistyössä ruotsalaisten ja suomalaisten toimijoiden kanssa. Ruotsalaisina osapuolina hankkeessa olivat Luulajan teknillinen yliopisto ja SP / RISE Skellefteåsta suomalaisina Centria-ammattikorkeakoulu Ylivieskasta, Digipolis Oy Kemistä ja Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemeltä. Tavoitteena on ollut kehittää mahdollisuuksia käyttää puuraaka-aineesta valmistettua rakennusmateriaalia, CLT:tä, vähähiilisenä ja uusiutuvana vaihtoehtona betonille ja teräkselle. Hankkeen tavoitteet on saavutettu hankkimalla laajempi tietämys CLT:stä ja sen potentiaalisista käyttötavoista sekä luomalla hyviä esimerkkejä siitä, miten CLT:tä voidaan soveltaa erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisissa rakenteissa.

CLT (cross laminated timber) -ristikkäin liimattu massiivipuu on tehdasvalmisteinen tasolementti, jota voidaan käyttää seinä-, lattia- ja kattorakenteissa kantavana rakenteena. Se soveltuu vaihtoehdoksi teräsbetonirakenteille suurissa rakennuksissa. Nykyään CLT: n käyttö on melko vähäistä, koska teräs ja betoni ovat hallitsevia materiaaleja suurten rakennusten toteutuksessa, suhteellisen uutena tuotteena CLT ei ole vielä yleisesti tunnettu tuote ja sen valmistuskapasitteetti on nopeasta kysynnän kasvusta huolimatta pieni.

Hanke on jaettu useisiin työpaketteihin, joissa on otettu huomioon mahdollisuus jatkaa rahoitusta hankkeen päätyttyä. Painopistealueina ovat olleet materiaalin parantamiseen liittyvien uusien innovatiivisien ideoiden kehittäminen, uusien tuotekohtaisten mahdollisuuksien tutkiminen, uusien sovelluksien ja mahdollisuuksien löytäminen hyödyntää CLT:tä olemassa olevissa rakentamisen prosesseissa.

Esimerkkeinä konkreettisista tuloksista ovat mm. eurooppalaisen verkoston muodostaminen Horisontti 2020 rahoitteisen hankkeen suunnittelua ja hankehakemuksen laatimista varten sekä kahden uuden vahvemman ja jäykemmän CLT-variaation kehittäminen. Hankkeessa toteutettiin myös useita pilottitutkimuksia CLT: n käyttöönotosta pienemmissä yrityksissä sekä haastatteluja, joiden tuloksena syntyi ehdotuksia siitä, miten CLT voidaan ottaa käyttöön olemassa olevissa rakennusprosesseissa. Hankkeen aikana on myös tutkittu CLT:n käyttäytymistä sen ollessa kosketuksissa kosteuden ja veden kanssa ja saatu tarkempaa tietoa ristiinlaminoidun massiivipuun käyttäytymisestä ääriolosuhteissa kosteuden suhteen. Rajat ylittävä yhteistyö on johtanut siihen, että Suomessa ja Ruotsissa toimivilla yrityksillä on paremmat edellytykset käyttää CLT:tä enemmän ja näin ollen kasvattaa toimintaansa.

Lisätietoja projektista löytyy seuraavista linkeistä:

https://www.ltu.se/research/subjects/Trateknik/Forskningsprojekt/Nya-mojligheter-for-CLT-korslimmat-tra-1.152159

https://tki.centria.fi/hanke/FCLT%20%E2%80%93%20Future%20possibilities%20for%20CLT/1101/uutinen/3648

https://www.lapinamk.fi/news/Lapin-AMK-tekee-arktista-yhteistyota-CLT-rakentamisen-edistamisessa/fuu3sfdb/4fb9c603-b6bd-4c57-b1e7-1d80168d0559

Tuensaajat: LTU, Digipolis Oy, Lapin amk, SP Sveriges Tekniska Institut, Centria

Hankeaika: 2015-2018

Hankkeen budjetti: 1 305 840 EUR

Myönnetty EU-varat: 858 392 EUR

Myönnetty IR-varat: –

Julkinen rahoitus: 447 448 EUR

Yksityinen rahoitus: –


CLT-rakenteisia seinäelementtejä CrossLam Oy: tuotantolaitoksella Kuhmossa.

fclt-projekti
FCLT-projektin toteuttajat (vasemmalta oikealle) Mikko Vatanen (Lapin AMK), Valtteri Pirttinen (Lapin AMK), Elisa Saarela (Centria-AMK), Mats Ekevad (LTU), Tytti Ahoranta (Digipolis Oy), Anders Gustafsson (RISE).


Kiertotalouskeskus mukana World Circular Economy Forumissa Jokohamassa

World Circular Economy Forum 2018 esitteli maailman parhaat kiertotalousinnovaatiot ja yhdisti kansainväliset päättäjät, yritykset ja asiantuntijat 22.-24. lokakuuta Jokohamassa, Japanissa. Mukana olivat myös Kiertotalouskeskuksen ydintoimijoista Digipolis ja Lapin AMK.

”Paikalla oli noin 1300 asiantuntijaa noin 80 eri maasta. Kokemusteni pohjalta voin todeta, että olemme kansainvälisestikin kehityksen kärjen tuntumassa. Olemme konkretisoineet konseptimme erittäin pitkälle kansainvälisesti arvioituna”, arvioi Kiertotalouskeskuksen vetäjä Kari Poikela.

WCEF edistää kansainvälistä yhteistyötä yritysten, päättäjien sekä asiantuntijoiden välillä sekä vauhdittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kiertotalouden keinoin. Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2018 Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi, ja WCEF:n avulla Suomella voi olla huomattava rooli globaalien haasteiden ratkaisijana.

”Foorumin sanoman voi pelkistää siten, että kiertotalous nähdään maailman taloudellisesti kestävän kasvun moottorina, jossa kasvu ja hyvinvointi irtikytketään luonnonvarojen kasvavasta käytöstä. Tässä kehityksessä Suomi voi olla merkittävä tekijä”, toteaa Poikela.

WCEF:n järjestäjämaat eivät ole valikoituneet sattumalta. Kiertotalouden edelläkävijät kokoontuivat ensi kertaa yhteen Helsingissä kesällä 2017. Ensimmäinen WCEF keräsi yli 1 600 osallistujaa yli 90 maasta. Tapahtuma profiloi Suomen kiertotalouden edelläkävijänä. Japani on puolestaan kehittänyt kiertotalousratkaisuja 1970-luvulta lähtien ja profiloitunut etenkin jätteiden lajittelun edelläkävijänä. Lisää tietoa WCEF2018:sta löydät osoitteesta www.wcef2018.com


Tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyötä Kiinan ja Euroopan välillä rakennettiin Kemissä

Suomessa järjestettävä The 10th FCPAE Europe Forum & The 4th ASEM Cooperation Forum kokosi yhteen yrittäjät, virkamiehet, ammattilaiset ja osaajat Kiinasta sekä muista Aasian maista ja Euroopasta.

Foorumin teemana on ”Clean, Smart and Health”. Tapahtuma toteutettiin Helsingin kaupungin, CASTF:n ja ASEM-CCSTI:n toimesta 25.–28. syyskuuta.

Foorumin alatapahtumana oli kiertotalouteen keskittynyt seminaari, joka järjestettiin Kemissä. Seminaarin jälkeen vierailla on mahdollisuus tutustua paikallisiin yrityksiin.

”Olemme iloisia, että Kemin kaupunki, Digipolis ja Lapin ammattikorkeakoulu saavat isännöidä osaa Kiinan tiede- ja teknologiayhdistysten vuotuista Euroopan kokousta. Kyseiset yhdistykset toimivat Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön suojeluksessa, joten tämä tarjoaa meille arvokkaita yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kemillä on myös meneillään keskustelut syvällisestä yhteistyöstä Kiinan kiertotalousyhdistyksen kanssa, joka toimii valtiollisena kiertotalouden kehittäjänä Kiinassa”, kertoi Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Helsingin ja Kemin tapahtumat korostivat tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyötä Kiinan ja Euroopan välillä. Tavoitteena on avata uuden aikakauden Aasia-Eurooppa yhteistyötä ”Belt and Road” -aloitteen pohjalta.

Tapahtumissa Kiinan ja Euroopan valtioiden edustajat keskustelivat, kuinka edistää kontakteja ja yhteistyötä, ja tiede- ja teknologiapuistojen edustajat löysivät yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi sijoittajat ja yritysten edustajat tutkivat sijoitus- ja tuotekehitysmahdollisuuksia. Kokonaisuutena foorumi mahdollistaa alustan mm. yrityksille ja tuotekehitysosastoille korkean tason osaajien houkutteluun Kiinasta ja Euroopasta.

”Kemi ei valikoitunut tapahtuman järjestämispaikaksi sattumalta, sillä kaupungista on tullut kiertotalouden kehittämisen pohjoinen keskus. Tässä ovat edesauttaneet alueelle keskittyneet teollisuuden suuryksiköt, joita esiteltiin tilaisuudessa laajasti. Kemi-Tornion alue vastaa noin kahdeksasta prosentista koko suomalaisen viennin arvosta”, totesi kaupunginjohtaja Nissinen.

Alueen keskeinen asema suomalaisessa teollisuudessa konkretisoituu Digipoliksen vetämässä Kiertotalouskeskuksessa, jonka yhteistyökumppanina on Sitra.


Yrittäjien aamukahvitilaisuus Digipoliksen koulutustila Paapuurissa perjantaina 12.10. klo 8.30-10.00

Hyvä yrittäjä!

Tervetuloa yrittäjien aamukahville Kemin Digipolikseen perjantaina 12.10. klo 8:30 – 10:00 tutustumaan Kemin alueellisiin yrityspalveluihin sekä keskustelemaan ja verkostoitumaan.

Aamukahville osallistuu asiantuntijoita Kemin kaupungin elinkeinopalveluista, Kemin Yrittäjät ry:stä, Kemin kaupungin työllisyyspalveluista, Kemin Digipolis Oy:stä, Kemin Osaajien Osuuskunnasta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta, Peräpohjolan Leader ry:stä ja Finnverasta. Organisaatioiden edustajat kertovat keskustelun lomassa omista palveluistaan.

Kahvitarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tapahtumaan tiistaihin 9.10.2018 mennessä sähköpostitse: ella.saarenpaa@digipolis.fi

Lämpimästi tervetuloa!


Metsä Groupin Kemin sellutehtaan yleisötilaisuus

Hellivä kesäaurinkokaan ei onnistunut karsimaan osallistujia Kemissä pidetystä Metsä Groupin yleisötilaisuudesta, jossa käsiteltiin Kemin sellutehtaan uudistamista. Kulttuurikeskuksen isoon auditorioon kokoontui maanantaina noin 90 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Toimitusjohtaja Ismo Nousiainen avasi tilaisuuden kertomalla, että Metsä Fibre on maailman johtava valkaistun markkinahavusellun tuottaja. Sahatavaran tuotannossakin yhtiö on Suomen suurin.

– Meidän strategia perustuu siihen, että pidämme tuotantolaitoksemme hyvässä kunnossa. Me uudistamme niitä oikea-aikaisilla investoinneilla, jotka parantavat tuotantotehokkuutta, tuotteen laatua ja ympäristösuorituskykyä.

Metsä Fibren vanhimman tehtaan, Kemin sellutehtaan investoinnissa on kyse juuri tästä.

–Meidän pitää tehdä päätös siitä, kuinka Kemin sellutehdas uudistetaan. Se on varmaa, että tulemme jatkamaan täällä toimintaamme, Nousiainen lupasi.

Kemissä on tasan kaksi vaihtoehtoa. Rakennetaan kokonaan uusi tuotannoltaan ja puun kulutukseltaan selvästi nykyistä suurempi biotuotetehdas. Se toisi yli viisisataa uutta työpaikkaa korjuuseen ja kuljetukseen. Toinen vaihtoehto on modernisoida nykyinen sellutehdas. Tällöin tuotanto ja työllisyysvaikutukset pysyisivät ennallaan. Nyt menneillään oleva esiselvitys tehdään kesään 2019 mennessä. Projektia johtavan Timo Merikallion mukaan uuden tehtaan rakentamisessa keskeisintä on selvittää puunhankintaa sekä logistiikka: puun ja valmiiden tuotteiden kuljetus maailman markkinoille.

– Jos edellytyksiä ei ole, valitsemme vaihtoehdon kaksi.

Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun. Kemiläinen Tuire Kourula kysyi, miten puu tulee metsissä riittämään. Metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoi, että uusi biotuotetehdas vaikuttaisi puuvirtoihin koko Itämeren alueella. Suomessa kuitupuuhakkuita voidaan lisätä kestävästi ensi vaiheessa kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa ja vuodesta 2025 eteenpäin yhdeksän miljoonaa kuutiota vuodessa. Tästä hakkuupotentiaalista Äänekosken uusi biotuotetehdas tulee käyttämään osan tehtaan saavuttaessa nimellistuotantovauhdin. Mäntylä arvioi, että hakkuupotentiaali kasvanee vielä pari, kolme miljoonaa kuutiota, kunhan uudet valtakunnan metsien inventointitiedot julkaistaan. Uusi biotuotetehdas käyttäisi 6,7 miljoonaa kuutiota puuta, siis 3,6 miljoonaa kuutiota nykyistä tehdasta enemmän ja suurin piirtein saman määrän kuin Äänekosken uusi tehdas. Mäntylän mukaan hyvä uutinen on se, että kuitupuun potentiaali löytyy nimenomaan Pohjois-Suomesta.

Tilaisuuden päätteeksi toimitusjohtaja Ismo Nousiainen paljasti, että uusi biotuotetehdashanke kulkee nimellä Polar King. Nimeä ehdotti henkilöstö.

– Kemissä on kartonkikone, jonka nimi on Polar Queen. Nyt on tarkoitus tehdä kuningas ja saada pari syntymään.

Metsä Groupin Kemin sellutehtaan yleisötilaisuuden esitysmateriaalin voit ladata tästä.

https://www.metsagroup.com/fi